Stressi ei ole aina huono asia

Stressi on pääosin hyvä asia ja kuuluu kaikenikäisten elämään, myös nuorten. Melkeinpä mikä tahansa positiivinen tai negatiivinen muutos voi vaikuttaa stressaavasti.  Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta liiallisena se voi olla haitallista. Stressi voi saada ihmisen tekemään parhaansa ja stressaava tilanne saattaa myös ajaa eteenpäin esimerkiksi tekemään tarvittavia elämänmuutoksia.

Mitä se stressi siis on? Stressissä ihminen kokee, että häneen kohdistuu yhtä aikaa paljon paineita ja vaatimuksia, joita on mahdoton suorittaa tai toteuttaa tarpeeksi nopeasti tai hyvin. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi kuitenkin olla myös positiivinen voimavara. Tällöin stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä.

Nuoret voivat kokea stressiä erilaisista asioista. Esimerkiksi elämäntilanne, elämäntilannesuunnitelmat, kotiolot, ihmissuhteet ja opiskelun ja vapaa-ajan suhde, jatkuva kiire sekä tulevaisuus saatetaan kokea stressaavina. Suorituspaineita voi tulla esimerkiksi harrastuksista ja koulusta. Myös nuoruusiän kriisit voivat aiheuttaa nuorille stressiä. Nuoruusiänkriisejä ovat esimerkiksi nuoren kokemus omasta itsetunnosta, minäkuvan muuttumisesta, perhekriisit, ongelmat kaveri- ja seurustelusuhteissa ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat.

stressi_1.jpg

Stressin oireet

Jatkuva stressi on haitallista stressiä ja se voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Tyypillisiä fyysisiä oireita voi olla muun muassa:

  • stressivatsa (turvotus, ripuli, ummetus, kipu tai tukala tunne vatsassa)
  • päänsärky
  • ihottumat (finnit, kutina hilseily. Ilmaantuu yleensä yllättäen.)
  • hikoilu
  • selkävaivat
  • toistuvat flunssat voi myös kertoa liiasta stressistä

Erilaisia muita oireita voi olla myös:

  • jännittyneisyys
  • ärtymys
  • unihäiriöt, oudot unet ja väsymys
  • levottomuus
  • ahdistuneisuus
  • masentuneisuus
  • muistiongelmat
  • keskittymis- ja oppimisvaikeudet
  • ruokahalun muutokset (liikasyönti tai syömättömyys)

Stressi näkyy herkästi myös perhe- ja parisuhdeongelmina tai se näkyy myös siinä, ettei jaksaisi tavata ketään, vaan haluaisi olla kokoajan itsekseen.

Miten stressiä voi lieventää?

  • Ensimmäiset askeleet stressin selättämiseksi on hyvä ruokavalio sekä liikunta. Raitis ilma tekee hyvää ja auttaa stressin hallinnassa sekä auttaa rentoutumaan
  • Vuorokausi on hyvä yrittää jakaa kolmeen osaan:

8h työlle tai opiskelulle, 8h vapaa-ajalle sekä 8h unelle.
Myös joka viikko tulisi irtaantua työstä/opiskelusta vähintään 1,5 vuorokaudeksi, jona aikana keskittyy vain vapaa-aikaan sekä nukkumiseen. Oman ajan suunnittelua voi tehdä esimerkiksi tyhjiin kellotauluihin, joista näkee helpommin, miten aika vuorokaudessa itsellään jakautuu. Alla esimerkki:

stressi_2.jpg

Jos stressi oireet on jatkunut yli kahden viikon ajan, älä epäröi ottaa sitä puheeksi jonkun kanssa. Keskustele asiasta vaikkapa ystävälle, vanhemmille tai vaikkapa terveydenhoitajalle. Jo pelkästään asiasta keskusteleminen voi antaa stressiin lievennystä!

stressi_3.jpg

Tekijät: sosionomiopiskelija Petra ja yhteisöpedagogiopiskelija Iina Iisalmesta

 

Jaa sivu

Kommentoi

Captcha-koodi