Terveet elämäntavat

TIETOPORSAS / Minä & terveys / Terveet elämäntavat

Jokainen meistä määrittelee terveellisen elämän ja elämäntavat hieman eri tavalla. Hyvä olo sekä terveet elämäntavat ovat lähellä toisiaan.
Terveisiin elämäntapoihin voi luokitella kuuluvaksi monipuolisen ravinnon, päihteettömyyden, riittävän unen, riittävän liikunnan sekä henkisen hyvinvoinnin.

Ravinto

Terveellisessä ruokavaliossa on sopivassa suhteessa kolmea tärkeintä tarvitsemaamme ravintoainetta hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiineja. Ruokavalion tulisi olla sellainen, että yli puolet energiasta saadaan hiilihydraateista, vajaa kolmannes rasvasta ja noin 15 % proteiineista.

Lautasmalli

Lautasmalli kertoo kuinka syödä niin, että saat oikeanlaisia ravintoaineita oikeat määrät.

Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, joista osa voi olla kypsennettyjä. Lautasesta neljännes kuuluu perunalle, pastalle tai riisille. Viimeinen neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle, jonka voi korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla. Ateriaan kuuluu myös vähäsuolainen, täysjyväinen leipä, jonka päälle sivellään kasvirasvalevitettä. Ruokajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Jälkiruokana voi nauttia esimerkiksi marjoja tai hedelmiä.
(Lähde: Ruokatieto)

Liikunta

Liikunta saa hyvälle mielelle ja auttaa jaksamaan paremmin. Liikunnan olisi hyvä olla säännöllistä ja päivittäistä. Suositellun 30 minuutin päiväannoksen voi kerätä myös pienissä erissä, esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä kouluun tai kaverin luo bussilla matkustamisen sijasta.

Erilaisia liikuntalajeja on paljon ja oman lajin löytäminen lajiviidakosta ei aina ole se helpoin juttu. Kannattaakin testata useaa liikuntalajia ja miettiä sitten mistä eniten pitää.

Säännöllinen liikunta:
-parantaa yleiskuntoa
-tukee kasvua ja kehitystä
-kohottaa mielialaa, helpottaa masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita
-parantaa verenkiertoa
-auttaa hallitsemaan verenpainetta
-lisää rasvan polttoa
-parantaa yleiskuntoa
-parantaa lihasten ja nivelten kuntoa
-auttaa painonhallinnassa.
(Lähde: Novo Nordisk)

Päihteet

Tupakka

Tupakan myynti Suomessa on kiellettyä alle 18-vuotiaille. Tupakka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava ja sisältää n. 4000 erilaista myrkkyä.

Tupakointi aiheuttaa useita keuhkosairauksia
· Tupakkayskä
· Hengenahdistus
· Keuhkoahtaumatauti
· Keuhkolaajentuma
· Ahtauttava keuhkoputkien tulehdus (COPD)
· Krooninen keuhkoputkentulehdus
· Keuhkosyöpä

Tupakointiin liittyviä terveysriskejä kuvaa myös se, että joka toisen tupakoitsijan on arvioitu kuolevan tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin.
(Lähde: Tohtori.fi)

Passiivinen tupakointi

Säännöllinen ympäristön tupakansavun hengittäminen aiheuttaa tupakoimattomalle samankaltaista terveysvaaraa kuin aktiivisesti tupakoiville. Se lisää hengityselinten sairauksien, keuhkosyövän ja sydänkohtauksen vaaraa.Savulle pitkään altistuneiden keuhkosyöpäriski on tupakoimattomilla lähes samansuuruinen kuin sellaisilla tupakoimattomilla, jotka ovat altistuneet työssään esimerkiksi asbestille, arseenille ja bentseenille.
(Lähde: Stumppi.fi)

Alkoholi

Alkoholin myynti on sallittu ainoastaan 18 -vuotta täyttäneille, alkoholin myynti tai välittäminen alaikäiselle on aina rikos!!

Alkoholi on aivojen toimintaa lamauttava aine. Alkoholin käyttö nuorena, ja etenkin hyvin nuorena, saattaa haitata vakavasti fyysisiä kasvu- ja kehitysprosesseja. Mitä nuoremmalla iällä runsas ja humalahakuinen alkoholin käyttö aloitetaan, sitä varhaisemmalla aikuisiällä ilmaantuu elimellisiä alkoholiongelmia, kuten maksa- ja haimasairauksia tai aivovaurioita samoin kuin sosiaalisia ja taloudellisia alkoholiongelmia.
(Lähde: Nuoret ja Alkoholi (ALKO) )

Henkinen hyvinvointi

Fyysisen terveyden lisäksi hyvinvointia on myös henkistä laatua.

Henkistä hyvinvointia tukevat:
- Itsensä arvostaminen.
- Kyky ja halu oppia.
- Kokemus tarpeellisuudesta omassa yhteisössä.
- Läheiset ihmiset.
- Mielekäs tehtävä: työ tai harrastus.
- Taito puhua mieltä painavista asioista.
- Kyky selvittää ristiriitoja.
- Riittävä aineellinen perusturva, kuten kohtuullinen toimeentulo ja turvallinen asuinympäristö.
(Lähde: Pieni päätös päivässä)

Riittävä yöuni

Se kuinka paljon yöunta tarvitset on yksilöllistä. On kuitenkin tutkittu, että uni ja sen määrä on tärkeä tekijänä aivojen toiminnassa ja oppimisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaman Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan parhaimman suoriutumisen takaa 7–8 tunnin uni.
Nyt tutkimuksella on osoitettu, että keskimääräistä lyhyempään (6 tuntia tai vähemmän) nukkuvat suoriutuivat kognitiivisissä testeissä keskimäärin huonommin kuin 7–8 tuntia nukkuvat, samoin kuin keskimääräistä pidempään (9 tuntia tai enemmän) nukkuvat.

Sinä itse olet itsesi asiantuntija ja tiedät loppujen lopuksi parhaiten, kuinka paljon unta vuorokaudessa tarvitset jaksaaksesi arkisen aherruksen!
(Lähde: Tohtori.fi)